Hakutulokset - Hawking, Stephen

Stephen Hawking

| syntymäpaikka = Oxford, Yhdistynyt kuningaskunta | kuolinaika = | kuolinpaikka = Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta | kansalaisuus = Yhdistynyt kuningaskunta | sukujuuret = | tutkimusalue = fysiikka | instituutti = Cambridgen yliopisto | alma mater = Oxfordin yliopisto
Cambridgen yliopisto | ohjaaja = Dennis Sciama | oppilaat = - | tunnetut työt = mustat aukot
teoreettinen kosmologia
kvanttigravitaatio | palkinnot = Franklin-mitali (1981)
Wolfin palkinto (fysiikka, 1988)
Asturian ruhtinaan palkinto (1989)
Copley-mitali (2006) | uskonto = | alaviitteet = | allekirjoitus = }}

Stephen William Hawking (8. tammikuuta 1942 Oxford, Iso-Britannia – 14. maaliskuuta 2018) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kosmologi.

Hawking työskenteli Cambridgen yliopiston Lucas-professorina virassa, jossa on aiemmin työskennellyt muun muassa Isaac Newton. Hän toimi Cambridgen yliopiston professorina vuodesta 1977 ja matematiikan professorina vuodesta 1979 lähtien. Hän jäi eläkkeelle syksyllä 2009. Hawkingin kosmologiaa käsittelevät teokset ovat menestyneet hyvin, minkä myötä hänellä on maine myös tieteen yleistajuistajana. Hawkingin vuonna 1988 julkaisema kirja ''Ajan lyhyt historia'' oli vuoden 1995 toukokuuhun mennessä ollut ''The Sunday Times'' -lehden parhaiten myytyjen kirjojen luettelon kärjessä yhteensä 237 viikkoa, mikä rikkoi aiemman 184 viikon ennätyksen. Ennätys kirjattiin vuonna 1998 ''Guinnessin ennätysten kirjaan''.

ALS-tauti aiheutti Hawkingille lähes täydellisen liikuntakyvyttömyyden. Hänelle tehtiin henkitorveen avanne, minkä vuoksi hän menetti myös puhekykynsä. Hän viesti pyörätuoliinsa liitetyllä puhesyntetisaattorilla, jonka avulla hän pystyi kirjoittamaan lauseita kirjain kirjaimelta laitteen puhuttaviksi. Hawking oli poikkeuksellinen ALS-potilas kahdessakin suhteessa: hän sairastui ALS:ään jo 21-vuotiaana ja tauti oli hänellä erittäin pitkään. Tyypillisesti ALS:ään sairastutaan 40–60-vuotiaana ja potilaat menehtyvät 3–5 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Eräs Hawkingia hoitanut lääkäri, suomalainen Pentti Tienari (nykyään Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori) on esittänyt, ettei Hawkingin sairaus olisikaan ollut ainakaan puhdas ALS. Hawkingin sairaus eteni niin, ettei hän voinut osallistua 70-vuotiaana syntymäpäiväjuhlallisuuksiinsa. Wikipedian tuottama